Kirjoittajan tiedot

(Lyhyesti)

Olen Hannu Sinivirta (vanh. tutkija). Eläköidyin Ilmatieteen laitokselta 2016. Formaali eli muodollinen koulutukseni on elektroniikkainsinööri. Olen myös opiskellut soveltavaa fysiikkaa ja matematiikkaa. Tehtäviini on vuosien varrella kuulunut mm. teletekniikka, -atomivoimalaitostekniikka, -lääketieteellisten instrumenttien kehitystyö, -avaruustekniikka (avaruuteen muille planeetoille lähetettävien instrumenttien ja antureiden screenaus ja kvalifiointi, hyödyntämällä olosuhde-kammiota laboratorio-olosuhteissa). Osallistuin myös tämän kammion yhteyteen kehitetyn mittaus-elektroniikan kehittämiseen. Se oli ehkä ainut tekninen konstruktio laatuaan koko Euroopassa.

Olin mukana mm. MARS 94 - 96 ja Cassini - Huygens 1997/ Titan kuu missioissa, missä silloisen ilmatieteen laitoksen geofysiikan osastolla olin mukana kvalifioimassa ja screenaamassa Vaisala Oyj:n valmistamista antureista parhaat yksilöt näihin laskeutumisluotaimiin. Geofysiikan osasto myös kehitti Titanin kaasukehää mittaavan instrumentin HASI-PPI.

Viimeisin tehtäväni Ilmatieteen laitoksella oli kehittää kalibrointilaitteistoja erilaisten sää-antureiden ja havaintolaitteiden kalibrointeja varten. Sittemmin kiinnostukseni ilmastonmuutokseen kasvoi, ja se on jatkunut aina näihin päiviin asti.

Author Information

(shortly)

I am Hannu Sinivirta (Senior Researcher, retired). I retired from the Finnish Meteorological Institute in 2016. My formal education is in electronic engineering. I have also studied applied physics and mathematics. Over the years, my work has included telecommunications, nuclear power plant technology, development of medical instruments, and space technology (screening and qualification of instruments and sensors sent into space to other planets, utilizing an environmental chamber under laboratory conditions). I also contributed to the development of measurement electronics associated with this chamber. It was perhaps the only technical construction of its kind in all of Europe.

I was involved, among other things, in the MARS 94–96 and Cassini–Huygens 1997 / Titan moon missions, where, at the time, I worked in the geophysics department of the Finnish Meteorological Institute, helping to qualify and screen the best individual sensors manufactured by Vaisala Oyj for use in these landing probes. Geophysics department also developed the HASI-PPI instrument, which was designed to measure the atmosphere of Titan.

My last position at the Finnish Meteorological Institute involved developing calibration equipment for various weather sensors and observation instruments. Since then, my interest in climate change has grown and has continued to this day.

Helsinki, May 8, 2025

Hannu Sinivirta

Johdanto

Koska ilmaston täydellisen mallintamisen haasteet ovat merkittäviä, tärkeimpänä ajatuksena tässä teoriassani on tarkastella ajallisia muutosnopeuksia makrotasolla.

Väitän, että planetaarisessa mittakaavassa Ihmisen vaikutus ilmastoon on huomattavasti nopeampaa, kuin luonnon oma dynamiikka.

Lähestyn aihetta osittaisderivaattojen, gradienttien ja epälineaaristen differentiaaliyhtälöiden avulla. Ilmaston muutosnopeus ei ole lineaarinen ilmiö, vaan siihen vaikuttavat monimutkaiset takaisinkytkennät ja kriittiset kynnysarvot, jotka voivat johtaa eksponentiaalisiin tai kaoottisiin muutoksiin.

Introduction

Since the challenges of fully modeling the climate are substantial, the central idea of my theory is to examine temporal rates of change on a macroscopic scale.

I argue that, on a planetary scale, the human impact on the climate is significantly more rapid than the natural dynamics of the Earth.

I approach the subject through partial derivatives, gradients, and nonlinear differential equations. The rate of climate change is not a linear phenomenon; rather, it is influenced by complex feedback mechanisms and critical thresholds that can lead to exponential or chaotic changes.